Kaarnatuuli - Kristiina Vuori (Tammi)

Kristiina Vuori on loihtinut 1500-luvulla eläneen Valpuri Innamaan lihaksi ja vereksi teoksessaan Kaarnatuuli. Omana aikanaan Turun rikkaimmaksi kohonneen porvarinaisen elämä oli kovaa kamppailua kuninkaan käskyvallan ja miesvaltaisen kauppa-alan puristuksessa. Myös rakkauselämän vastoinkäymiset koittivat nujertaa rohkean ja sinnikkään naisen, mutta turhaan.

Toinen toistaan seuraavat sota-ajat, rutto ja kaikenlainen muu kurimus ovat vahvasti läsnä keskiajalla räikeästi aikalaisistaan erottuvan Valpurin elämässä. Tarinan taustavaikuttimena Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana käyvät kamppailuaan kruununperinnöstä. Kapinakesä sinetöi Valpurin kohtalon: hänestä tulee porvari Henrik Innamaan leski, kun mies yllättäen mestataan maanpetturuudesta syytettynä. Kahden pienen tyttölapsen yksinhuoltaja aloittaa elämänsä rakentamisen nollasta, sillä kuninkaan ratsuväki putsaa röyhkeästi varakkaan porvariperheen koko maallisen omaisuuden. Peräänantamaton Valpuri ei kuitenkaan unohda kokemaansa vääryyttä, vaan vaatii saataviaan sinnikkäästi vuosikymmenten ajan.

Viileähkö äiti-tytär-suhde hiertää Valpurin ja esikoistytär Helkan välejä alusta alkaen eikä omana aikanaan erilaiseksi osoittautuva nainen pääse vähällä muissakaan ihmissuhteissaan. Aikalaiset muodostavat Valpurista melko kopean kuvan, sillä hän vaikuttaa ulkopuolisten silmin ylpeältä ja itserakkaalta oman edun tavoittelijalta. Minä-muotoinen kerronta maalailee kuitenkin Valpurista myös toisenlaisen henkilökuvan: ajattelevaisen ja haavoittuvankin. Temperamenttisesta ja kunnian-himoisesta luonteestaan huolimatta “leskivaimo Innamaa” on lemmenkipeä ja syvästi tunteva ihminen, ja hän joutuukin kärsimään rakkauden saralla useaan otteeseen. Toinen aviomies, kirjuri Per Ingevaldinpoika, sattuu osoittautumaan juopoksi ja muutoinkin saamattomaksi nahjukseksi eikä kolmaskaan aviomies, ruotupäällikkö Olavi Kaarlenpoika lopulta suo pitkäaikaisempaa onnea.

Kun Olavikin sitten menehtyy, iskee lukijalle jo epätoivo: eikö tälle naisparalle ole suotu hetkenkään rauhaa vain olla ja nauttia rakkauden tyyssijassa? Leskeksi jääminen kerta toisensa jälkeen voisi romahduttaa kenet tahansa, mutta Valpuri nousee aina vain uudelleen Fenix-linnun tavoin jatkaen sinnikkäästi elämäänsä päämääränään menestyä Innamaan kauppahuoneen jatkajana. Valpuri tukeutuu kaikessa avainpiika Kaarinaan, mutta aiheuttaa lopulta tämän poislähdön oman himokkaan luonteenpiirteensä vuoksi. Voisiko olla niin, että Valpuri oli aikanaan liian vahva naiseksi eikä sen vuoksi saavuttanut onnea ihmissuhteissaan? Vahvuus ja uhmakkuus sen sijaan palkitsevat hänet kaupankäynnissä ja kohottavat hänet haluamaansa porvariasemaan.

Tämän yli 500-sivuisen historiallisen romaanin ehdoton ansio on mielenkiintoisen ajankuvauksen ja tarinan lisäksi sen vivahteikas ja selkeä kieliasu. Vaikkakin runsas kielikuvien viljely paikoitellen häiritsee, teksti soljuu miellyttävästi eteenpäin ilman suurempia tekstuaalisia vaikeuksia. Keskiaikainen sanasto ryydittää opettavaisesti tarinan kerrontaa ja auttaa omalta osaltaan lukijaa solahtamaan kirjan maailmaan. Vuori lienee käyttänyt pienen ikuisuuden taustoittaessaan keskiajalle sijoittuvaa romaaniaan. Ihailtavaa työtä! Vaikka Valpurin syntyperä ja useat muut tähdelliset tiedot ovat jääneetkin hämärän peittoon, hänen edesottamuksistaan on onneksi löytynyt erinäisistä lähteistä riittävästi tiedonmurusia tämän kiehtovan ja omalla tavallaan haikean tarinan kehikoksi.

Kirja-arvostelu on julkaistu myös Kulttuurimedia Nousussa: http://www.nousu.net/kaarnatuuli-kristiina-vuori/