Milja Kauniston uutuusromaani Status saattelee Purppuragiljotiini-trilogian
päätökseen. Ranskan vallankumouksen jälkimaininkeihin sijoittuva teos
läväyttää esiin hirmuvallan aiheuttamat seuraukset kaikessa
karmeudessaan.
Vallankumouksen symboliksi kohonnut entinen kreivitär Marie-Constance
de Boucard eli Marianne on teljetty Pariisin täpötäyteen Carmes´n
vankilaan ja hän on jonossa giljotiinin terän alle. Aiemmin bordellin
emäntänä toiminut nainen on juonitellut diktaattori Robespierreä vastaan
koettamalla pelastaa kruununprinssin vankeudesta, joten hänen on
vastattava teostaan hengellään. Marianne joutuu mestauslavalle kaikkien
muiden rojalistien ja toisinajattelijoiden vanavedessä, mutta yllättäen
hän tuleekin pelastetuksi takaisin vankilaan direktori Paul Barrasin
toimesta.
Urallaan edistynyt Isidore on palaamassa Napoleonin palveluksesta
Pariisiin etsiäkseen käsiinsä elämänsä rakkauden, Mariannen. Hän saa
kuulla naisen joutuneen teloitetuksi ja koettaa jatkaa elämäänsä tiedon
kanssa. Isidore on saanut uuden nimen Breteuil ja hänet lähetetään
maaseudulle hoitamaan Breteuilin linnan omaisuutta. Samaan aikaan
Marianne kamppailee hengestään riutuen vankityrmässä. Nerokkaiden
naisystäviensä kanssa he saavat lähetettyä viestejä lahjottavissa
olevien vartijoiden välityksellä muurien ulkopuolelle, ja pikkuhiljaa
Robespierren valta alkaa murentua. Kun aika on kypsä, vallasta
sokaistunut diktaattori kukistuu ja uusi aika voi koittaa ‒ tosin
juonittelijoita löytyy muualtakin. Statukset varisevat yltä itse
kultakin.
Teokseen on rakennettu kutkuttava jännite: Marianne on elossa, mutta
Isidore ei sitä tiedä. Tämä paljastetaan lukijalle heti alussa. Tarinan
etenemistä seurataan vuoroin entisen kreivittären, vuoroin entisen
pyövelin näkökulmasta, joten jännite säilyy loppuun saakka. Taustalla
diktaattorin yhä mielivaltaisemmaksi kiihtyvä kansan mestauttamisrumba
pitää Pariisia kauhun ja sekasorron vallassa ‒ ja myös lukijaa.
Suurkaupungin veriset kadut, rottia vilisevät vankityrmät ja kaiken
tämän keskellä pyörivä irstas porttolatoiminta pitävät yllä
inhorealistista lukutunnelmaa.
Status jatkaa aiempien osien tapaan faktan ja fiktion yhdistelemistä.
Historialliset ja poliittiset seikat korostuvat viimeisessä osassa,
mutta sarjan kiehtova rakkaustarina eri juonteineen pelastaa teoksen
liialta politisoinnilta. Miellyttävää vaihtelua on myös päästä
poistumaan Pariisin ulkopuolelle, mikä lisää miljöönkuvauksen
monipuolisuutta. Uusien hahmojen mukaantulo tässä vaiheessa tosin hieman
sekoittaa tarinankulkua ja jää irralliseksi. Kauniston mukaansatempaava
kerrontatyyli kuitenkin takaa sen, ettei kirja pääse happanemaan
käsissä.
Kirja-arvio on julkaistu myös Kulttuurimedia Nousussa: https://www.nousu.net/status/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti